Triathlonin tuskaa ja Wattipyörän ilo!
Monien punttivuosien jälkeen aloin harrastamaan kestävyyslajeja. Toki olin ryhmäliikuntaohjaajana istunut satoja tunteja Spinningpyörän päällä sekä hyppinyt ja pomppinut lattiatunneilla, mutta varsinaista kestävyysurheilua en ollut harrastanut.
Välillä mietin harrastanko vieläkään... Veri vetää kausittain enenmmän salille eikä pitkät lenkit, uinnit tai fillaroinnit oikein tahdo kiinnostaa. Ja eihän se nyt haittaakaan. Puntti sopii myös kohtuudella jokaiseen lajiin.
Kestävyyslajeista tulee kuitenkin treenin jälkeen parempi fiilis, kuin pelkästä puntista. On mahtavaa huomata miten joka kerralla jaksaa enemmän ja kunto nousee.
Ehkä siksi, että se on mulle edelleen aika kauheeta! Varsinkin pidemmät (yli 10km) juoksut ja pidemmät uinnit. Niiden jälkeen on aina itsensä voittanut olo!
Muutaman juoksuvuoden ja juoksukisan jälkeen intouduin sitten uinnista ja sen jälkeen Triathlonista.
Pelkkä juoksu oli liian tylsää.
Triathlon on erittäin mielenkiintoinen laji monipuolisuutensa takia, mutta välillä se tuntuu mahdottomalta harrastukselta kahden pienen lapsen äidille, joka on vielä yrittäjä.
Vaikka liikunta on minulle tärkeä, niin en halua, että se on kaikki kaikessa.
Treenaan kuitenkin niin paljon kuin voin. En todellakaan niin paljon kuin pitäisi, mutta teen parhaani. Tavoite tänä vuonna on Perusmatka... Ehkä ensi vuonna puolimatka :)
Haaveissani olisi, että lapseni alkaisivat harrastamaan edes jotain Triathlonin lajeista, niin tulevaisuudessa voisimme matkustaa ja harrastaa yhdessä!! Se olisi niin siistiä!
Haaveilenko liikoja... Sitä ei vielä tiedä.
Aika on Triathlonin harrastamisessa siis ongelma, mutta myös rahaa kuuluu tässä lajissa aikalailla! Varsinkin jos lähtee hifistelemään kaikkien välineiden kanssa ja jos haluaa, että koko perhe tätä hulluutta harrastaa.
Tällä hetkellä itselläni on kauhea hinku saada pyörä, jolla polkea kaikkina vuoden aikoina ja kaikissa maastoissa, mutta koska raha ei kasva puissa, niin se saa odottaa ja tyydyn polkemaan spinningpyörillä talvella. Maantiepyörän sain vasta viime kesän loppu puolella ja sillä on kyllä menty ja lujaa!
Kun vaan voisi jättää lasten synttärit juhlimatta ja vaatteet joka hiton säälle ostamatta, niin voisin ostaa uuden pyörän 😂 Noooh, ehkä en halua olla sellainen äiti kuitenkaan :)
Mutta haluan olla sellainen joka harrastaa sitä mitä haluaa ajasta ja rahasta huolimatta!
Pitää tässäkin luopua siitä täydellisyyteen pyrkimisestä. Oishan se kiva, että olisi kaikenmaailman eri malliset märkkärit, erilaisia fillareita, juoksukenkiä yms. Mutta kun ei ole rahaa niin ei ole.
Harrastamisen ei tarvitse olla niin vakavaa.
Hyvät välineet auttaa, mutta ilman niitäkin voi aloittaa ja pärjää pitkään.
Pääasia, että treeneistä nauttii ja on hauskaa.
Itse pidän, että treeni on sellaista mikä haastaa, että mieli ja keho pysyy virkeänä.
En haluaisi, että kukaan jättää Triathlonin harrastamista väliin sen takia ettei ole rahaa hankkia jotain...
Hyvä vinkki pyöräilyyn on kuntosaleilla järjestettävät spinningmaratonit.
Tikkurilan Finnbodylla järjestetään Spinningmaratoneja Watti ohjatuilla sisäpyörillä!
Olin itse testaamassa tätä viime sunnuntiana.
Tämä oli minulle aivan uusi tuttavuus ja rakastuin Wattipyörään heti!
Ajoasento oli todella miellyttävä. Vastusten, omien kilometrien, kierrosten, sykkeiden ja tunnin kulun seuraaminen teki tunnista nopea kulkuisen sekä erittäin mielenkiintoisen.
Näit kaiken tarvittavan oman pyörän näytöstä ja tunnin tavoitteet sekä kulun screeniltä.
Vitsit, että oli hyvä!!! Voittaa KAIKKI muut Spinningpyörät mennen tullen! Ja uskokaa vaan, että olen polkenut kaikilla mahdollisilla!
Poljin maratonilla 40km. Lisääkin olisi mennyt, mutta piti lähteä kotiin päästämään Mummi lasten kimpusta kotiin.
Jos siis pyöräily tai Triathlon kiinnostaa, niin ei muutakuin kokeilemaan Spinningmaratoneja. Älä murehdi oman pyörän hankintaa heti. Sen ehtii kyllä.
Treeni iloa kaikille! Oli se sitten paljon tai vähän! Pro pyörällä tai mummon vanhalla Helkamalla!!
Tällä viikolla tulossa vielä Pyöräilijän kuntosaliharjoittelusta!
Välillä mietin harrastanko vieläkään... Veri vetää kausittain enenmmän salille eikä pitkät lenkit, uinnit tai fillaroinnit oikein tahdo kiinnostaa. Ja eihän se nyt haittaakaan. Puntti sopii myös kohtuudella jokaiseen lajiin.
Kestävyyslajeista tulee kuitenkin treenin jälkeen parempi fiilis, kuin pelkästä puntista. On mahtavaa huomata miten joka kerralla jaksaa enemmän ja kunto nousee.
Ehkä siksi, että se on mulle edelleen aika kauheeta! Varsinkin pidemmät (yli 10km) juoksut ja pidemmät uinnit. Niiden jälkeen on aina itsensä voittanut olo!
 |
| Fiilikset ennen ensimmäistä Helsinki City eli Mini Triathlonia. Oiva tapahtuma kokeilla lajia! |
Muutaman juoksuvuoden ja juoksukisan jälkeen intouduin sitten uinnista ja sen jälkeen Triathlonista.
Pelkkä juoksu oli liian tylsää.
Triathlon on erittäin mielenkiintoinen laji monipuolisuutensa takia, mutta välillä se tuntuu mahdottomalta harrastukselta kahden pienen lapsen äidille, joka on vielä yrittäjä.
Vaikka liikunta on minulle tärkeä, niin en halua, että se on kaikki kaikessa.
Treenaan kuitenkin niin paljon kuin voin. En todellakaan niin paljon kuin pitäisi, mutta teen parhaani. Tavoite tänä vuonna on Perusmatka... Ehkä ensi vuonna puolimatka :)
Haaveissani olisi, että lapseni alkaisivat harrastamaan edes jotain Triathlonin lajeista, niin tulevaisuudessa voisimme matkustaa ja harrastaa yhdessä!! Se olisi niin siistiä!
Haaveilenko liikoja... Sitä ei vielä tiedä.
Aika on Triathlonin harrastamisessa siis ongelma, mutta myös rahaa kuuluu tässä lajissa aikalailla! Varsinkin jos lähtee hifistelemään kaikkien välineiden kanssa ja jos haluaa, että koko perhe tätä hulluutta harrastaa.
Tällä hetkellä itselläni on kauhea hinku saada pyörä, jolla polkea kaikkina vuoden aikoina ja kaikissa maastoissa, mutta koska raha ei kasva puissa, niin se saa odottaa ja tyydyn polkemaan spinningpyörillä talvella. Maantiepyörän sain vasta viime kesän loppu puolella ja sillä on kyllä menty ja lujaa!
Kun vaan voisi jättää lasten synttärit juhlimatta ja vaatteet joka hiton säälle ostamatta, niin voisin ostaa uuden pyörän 😂 Noooh, ehkä en halua olla sellainen äiti kuitenkaan :)
Mutta haluan olla sellainen joka harrastaa sitä mitä haluaa ajasta ja rahasta huolimatta!
Pitää tässäkin luopua siitä täydellisyyteen pyrkimisestä. Oishan se kiva, että olisi kaikenmaailman eri malliset märkkärit, erilaisia fillareita, juoksukenkiä yms. Mutta kun ei ole rahaa niin ei ole.
Harrastamisen ei tarvitse olla niin vakavaa.
Hyvät välineet auttaa, mutta ilman niitäkin voi aloittaa ja pärjää pitkään.
Pääasia, että treeneistä nauttii ja on hauskaa.
Itse pidän, että treeni on sellaista mikä haastaa, että mieli ja keho pysyy virkeänä.
En haluaisi, että kukaan jättää Triathlonin harrastamista väliin sen takia ettei ole rahaa hankkia jotain...
| Ensimmäisen Sprintin jälkeen vuonna 2016 |
Hyvä vinkki pyöräilyyn on kuntosaleilla järjestettävät spinningmaratonit.
Tikkurilan Finnbodylla järjestetään Spinningmaratoneja Watti ohjatuilla sisäpyörillä!
Olin itse testaamassa tätä viime sunnuntiana.
Tämä oli minulle aivan uusi tuttavuus ja rakastuin Wattipyörään heti!
Ajoasento oli todella miellyttävä. Vastusten, omien kilometrien, kierrosten, sykkeiden ja tunnin kulun seuraaminen teki tunnista nopea kulkuisen sekä erittäin mielenkiintoisen.
Näit kaiken tarvittavan oman pyörän näytöstä ja tunnin tavoitteet sekä kulun screeniltä.
Vitsit, että oli hyvä!!! Voittaa KAIKKI muut Spinningpyörät mennen tullen! Ja uskokaa vaan, että olen polkenut kaikilla mahdollisilla!
Poljin maratonilla 40km. Lisääkin olisi mennyt, mutta piti lähteä kotiin päästämään Mummi lasten kimpusta kotiin.
Jos siis pyöräily tai Triathlon kiinnostaa, niin ei muutakuin kokeilemaan Spinningmaratoneja. Älä murehdi oman pyörän hankintaa heti. Sen ehtii kyllä.
Treeni iloa kaikille! Oli se sitten paljon tai vähän! Pro pyörällä tai mummon vanhalla Helkamalla!!
Tällä viikolla tulossa vielä Pyöräilijän kuntosaliharjoittelusta!
Kommentit
Lähetä kommentti