Leiriraportti

toukokuuta 10, 2017

Leiriraportti

Voisin kehua ja ylistää taas Espanjan Triathlonleiriä maasta taivaisiin, mutta yritän olla lyhyt ja ytimekäs.

Leirin järjesti siis Trihardin Tony ja Vera Strömsholm ja Espanjan päässä hommia pyöritti AthletiQ Finlandin Kimmo Kyttälä.
Tein leirillä niin paljon kaikenlaista, että kuvia tulee olemaan NYT PALJON!! Koska en millään jaksa kirjoittaa kaikesta :)

Kaikki oli jälleen kerran niin mahtavasti suunniteltu ja toteutettu, että mistään en rehellisesti sanottuna voi valittaa. Vaikka monilla oli eri tavoitteet, niin kaikki olivat tyytyväisiä valmennukseen ja muuhun ohjelmaan.

Tony on valmentajana erittäin tarkka. Hän osaa selittää asiat hyvin ja perinpohjaisesti sekä on erittäin kärsivällinen ja jaksaa selittää asioita uudestaan ja uudestaan. Toistoahan ei ikinä voi olla liikaa.
Tony on hyvin perillä uudesta teknologiasta, testauksesta sekä valmennuksen näkökulmista.
Tony jaksaa puhua intohimostaan Triathlonista vaikka kuinka paljon ja oma osaaminen sekä historia muissa lajeissa kuuluu ja näkyy vahvana viisautena ja kokemuksen syvänä rintaäänenä hänen puheessaan.
Arvostan suuresti valmentajia, jotka jaksavat keksiä mielikuvia ja perustella asioita todella tarkkaanniinkuin Tony. Itse meinaan omassa Personal Trainerin työssäni olla välillä vähän sellainen, että "tee nyt vaan mitä mä sanon, äläkä turhia siinä kysele" tyyppi :)
Myös se, että jaksaa olla iloinen, tsemppaava ja sosiaalinen kaksi viikkoa asiakkaiden kanssa vaatii paljon. Voin sanoa, että ei onnistuisi ihan kaikilta, mutta me valmentajat ja PT:t kyllä yleensä olemme sellaisia, että jaksamme ihimisiä aika hyvin ja tulemme toimeen melkein kaikenlaisten persoonien kanssa.

Mutta siis Tony... Tony on itse kisannut Triathlonissa jo viisi vuotta.
Tonyn takana ja vahvana tukijoukkona seisoo vaimo Vera (entinen kilpauimari) joka on reipas, iloinen ja innokas treenaaja. Tekee kaiken mitä käsketään ja vähän enemmänkin. Nylkee mm. Tonyn kanat. Hahhaaaaaa :)
Ihana, elämää täynnä oleva ihminen!
Lisää tietoa Tonysta valmentajana löydät täältä: http://www.trihard.fi

Kermaa ja kahvia koneeseen. Kaikki tuntee Tonyn "kummallisista" ruokailutottumuksista.

Tony kertoo TrainingPeaks ohjelmasta.

Tony opettaa oikeaa juoksutekniikkaa.

Olin leirillä siis kaksi viikkoa.
Olin mukana treenaamassa, lomailemassa sekä hakemassa uusia ideoita omaan työhöni.

Toisella viikolla omat vanhempani sekä lapseni liittyivät seuraamme leirille.

Leirin aikataulu oli kummallakin viikolla tällainen:

klo 06:00 aamukahvit ja kevyt aamiainen
klo 07:00 uintitreenit 1,5h (paljon tekniikkaa ja loppuun uintia, myös ryhmäuintiharjoituksia)
klo 09:00 Aamupala
klo 11:00-16/19 pyöräily (tasamaa lenkkejä sekä vuorien valloituksia)
klo 17:00 5-10km lenkki jos pyöräily oli lyhyempi (myös juoksun tekniikkaa sekä testijuoksuja)
klo 19:00 illallinen

Se mikä teki tästä leiristä ainutlaatuisen ja erittäin laadukkaan oli kuvaaminen. Tony kuvasi uintiamme JOKA AAMU! Ja kävi jokaiselle aamupalalla tai illallisella läpi jokaisen uinnin telkkarista. Myös juoksun tekniikkaa kuvattiin.
Kuvaaminen teki kaikille hyvää.
Leirillä oli mukana ihmisiä, jotka vasta opettelivat uimaan ja Triathlonisteja, jotka ovat jo uineet kauemmin ja suorittaneet täysmatkoja, mutta kaikki oppivat omasta tekemisestään lisää ja uiminen parani silmissä.

Ryhmäuinnin harjoittelu on Triathlonissa todella tärkeää.

Halli oli ihanan lämmin ja aamu-uinnin jälkeen mahtava olo!

Uintini meni hurjasti kahden viikon aikana eteenpäin. Hieman vielä meinaa hakeutua kädet ristiin.

Pyöräily ei itselleni ole mitenkään mieleistä. Muuthan lähtevät tällaisille matkoille juuri pyöräilemään, mutta minä teen sen hampaat irvessä ja valitan koko ajan miten sattuu joka paikkaan.Yritin kuitenkin olla reipas ja rohkea ja poljin kahden viikon aikana jopa kolme lenkkiä. Hihihhhiiii! Kova treenaaja oon, pah!
No, toisella viikolla ei siis oikeasti ollutkaan tarkoitus enään pyöräillä, kun lapseni ja vanhempani tulivat leirille myös. Tokan viikon keskityin aamu-uinteihin ja illan lenkkeihin ja muuten vietin aikaa lasteni kanssa.

Myös ns. aktiivilomailijat eli huoltojoukot (vaimot, kaverit, lapset, vanhemmat) saivat hyvää kohtelua leirillä.
Kun me urheilijat lähdimme polkemaan vuorille, niin muut vietiin läheisiin kyliin tutustumaan tai markkinoille yms.
Ekalla viikolla oli mukana ystäväni Kati Luoto joka on myös vaatimattomasti Maailman vahvin nainen. Kati pääsi myös kokeilemaan kinttujensa voimaa ja yhdessä poljettiin 12km vuorta ylöspäin.
Lenkkejä suunniteltiin niin, että eräänkin perheen 11vuotias poika pystyi hetken aikaa polkemaan mukana. Ja ne jotka halusivat enemmän haastetta saivat lähteä Tonyn ja Veran mukana valloittamaan suurimpia mäkejä.
Tavoitteina leiriläisillä oli täysmätkaa, puolikasta sekä perusmatkaa eli todella erilaisia tavoitteita, mutta kaikki saivat riittävät treenit.

Oli hulluja nousuja!

Mutta olihan ne sen arvoisia, kun mäen päällä odotti ihan Suomen lippu!

Ensimmäisen leirin porukkaa.

Toisen leirin porukkaa.

Leirillä juostiin 5km:n testijuoksu sekä uinnin CSS testit 400m ja 200m.
Minä sain tehdä nämä kaksi kertaa, koska olin leirillä kaksi viikkoa. Testit ovat minulle aina enemmänkin henkinen taistelu kuin fyysinen. Toki testit tuntuu fyysisestikin raskailta, mutta meinaan aina luovuttaa ennen loppumetrejä, vaikka tiedän että jaksaisin enemmän.
Toisella 5km:n testijuoksulla sain sisäisen perkeleen herätettyä ja paransin aikaa 2minuutilla!
Aika kova parannus, mikä kertoo aika paljon siitä, että en todellakaan ekaa testiä juossut tosissani. Hahhahhaaa!

5km:n testijuoksun startti.

Alamäkeen juoksua.

Petrin taitonäyte juoksussa.

Ekalla viikolla ohjelmassa oli myös Pilatesta jota meille piti Pilates Power house Studion pitäjä Eerika Tenhovuori. Eerikalla on myös vahva ammattitaito omasta lajista ja kaikki jäykät Triathlonistit saivat hyviä harjoitteita.

Eerika ja oppilaat meidän majoituspaikan altaalla.

Avovesiuinti on aina leirien kohokohta. JA NYT MUUTEN KEKSIN JOTAIN KEHITETTÄVÄÄ! Avovesiuintia olisi voinut olla enemmän! SE on vaan niin siistiä!

Aallot eivät pääse oikeuksiinsa kuvissa ja videoissa, mutta ne oli oikeasti monta metriä korkeat!

Ekalla viikolla meillä oli aivan järkyttävät aallot ja niissä olikin hyvä harjoitella miten aaltojen yllättäessä kannattaa toimia, että pääsee mahdollisimman reippaasti eteenpäin.
Rannalle pääsi koko tukijoukko mukaan ihastelemaan meidän menoa. Tokalla viikolla pidin myös itse treenit leiriläisille.

Koko kaksi viikkoa oli vaan niin mageeta! Tänä vuonna olimme siis Torreviejassa ja viime vuonna sama leiri järjestettiin Mallorcalla.
Myös eräät ystäväni olivat sattumalta samaan aikaan Torreviejassa, joten heitäkin pääsin näkemään kolme kertaa kahden viikon aikana, mikä on harvinaista herkkua arjessa.
Kunpa voisin päästä jo takaisin ja leikkiä taas urheilijaa :)

Nyt liuta kuvia :)